Harrastaminen

Ratajuoksu

Ratakisat järjestetään ovaalin muotoisella radalla, joita on Helsingissä, Hyvinkäällä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lähtö tapahtuu vierekkäisistä kopeista, joiden veräjät avautuvat samanaikaisesti. Italianvinttikoirat juoksevat tavallisesti 280 metrin tai 350 metrin matkan. Italianvinttikoira saavuttaa kilpailussa käyttövalioajan, jos aika on 280 metrin matkalla enintään 24,0 sekuntia (Turussa ja Mourungissa 24,5 s) tai 350 metrin matkalla enintään 30,0 sekuntia. Kun italiaano on saanut viisi käyttövalioaikaa ainakin kahdelta eri kaudelta ja kahdelta eri radalta, sekä vähintään laatumaininnan H (hyvä) näyttelystä ollessaan vähintään 15kk, siitä tulee ratajuoksun käyttövalio KVA-r. Ratakisoissa koiria on maksimissaan kuusi yhtä aikaa radalla. Kaikilla koirilla on oltava kuonokoppa, jolla varmistetaan etteivät vieheestä innostuneet koirat aiheuta toisilleen harmia, sekä mantteli.

Sääntöjä

Ratakisoja varten italiaanon täytyy olla yli 15 kuukauden ikäinen ja sillä pitää olla kilpailukirja, joka anotaan Suomen vinttikoiraliitolta. Kilpailukirjan vaatimuksena on ensinnäkin virallinen säkäkorkeuden mittaus. Tässä auttaa mielellään SIC:n virallisen mittamieskoulutuksen saaneet jäsenet. Toiseksi, koira tarvitsee kolme hyväksyttyä koejuoksua. Koejuoksuista ensimmäinen on soolojuoksu ja kaksi seuraavaa ryhmäjuoksuja. Koejuoksut ja virallisen mittauksen voi suorittaa, kun italiaano on täyttänyt vuoden. Koiran on oltava kilpailukirjaa anottaessa tunnistusmerkitty tatuoinnilla tai mikrosirulla. Jos italianvinttikoira mitataan alle 2-vuotiaana, ja sen korkeus on 37 cm tai yli, on se mitattava uudelleen 2-vuotiaana. Italianvinttikoiran korkeusraja on 38 cm. Ylikorkeille italiaanoille järjestetään omat arvokisansa. Ne voivat myös saavuttaa käyttövalioaikoja. Kivesvikaisesta koirasta ei voi käyttövaliota, koska se ei voi saada näyttelytulosta. Koira voi osallistua kokeisiin sen vuoden loppuun, kun se täyttää kahdeksan vuotta.

Miten päästä alkuun?

Mistä kaikki sitten lähtee liikkeelle? Italianvinttikoira kannattaa viedä jo pentuna rataharjoituksiin, joita järjestävät vinttikoirayhdistykset. Harjoituksissa italiaano opetetaan innostumaan vieheestä aluksi ihan lyhyillä matkoilla. Etäisyyttä pidennetään vähitellen. Lisäksi harjoitellaan kopista lähtemistä ja kuonokopan käyttöä. Oman kuonokopan hankkiminen on suositeltavaa, koska italiaanokokoja ei yleensä seuroilla ole lainattavissa. Kisaamaan aikovan kannattaa harkita myös oman manttelisarjan hankkimista.

Maastojuoksu

Maastojuoksukisat järjestetään usein hiekkakuopalla, nurmikentällä tai pellolla. Radalla viehe kulkee mutkitellen, ja koiran suoritusta ei arvostella ainoastaan nopeuden, vaan myös sen innokkuuden, älykkyyden, ketteryyden ja kestävyyden perusteella. Italiaanojen juoksema matka on maksimissaan 700 metriä.

Sääntöjä

Maastokisoissa koirat juoksevat aina pareittain. Omistaja lähettää itse koiransa matkaan, eli kopitusta ei käytetä. Kuten ratakisoissakin, kuonokoppa ja mantteli ovat pakollisia kisavarusteita. Sertifikaatti jaetaan parhaalle koiralle joka saa vähintään 2/3 (400p) maksimi pisteistä ja joka ei ole vielä valio tai saanut samalla kaudella ennestään jo nejää sertifikaattia. Kun koiralla on viisi sertiä ainakin kahdelta eri kaudelta, sekä vähintään laatumaininta H (hyvä) näyttelystä vähintään 15kk ikäisenä, se voi valmistua maastovalioksi KVA-m. Myös maastokisoihin vaaditaan kilpailukirja, mutta sitä varten ei tarvitse suorittaa koejuoksuja. Myös maastokilpailukirjaa varten vaaditaan virallinen säkäkorkeuden mittaus. Ikärajat ovat samat kuin ratakisoissakin. Tavallisesti ylikorkeille järjestetään oma kilpailuluokkansa mutta on mahdollista järjestää erikoiskilpailuja joissa kaikki rodun koirat juoksevat yhdessä.

Koiranäyttelyt Suomessa

Italianvinttikoirat kilpailevat näyttelyissä FCI:n ryhmäjaon mukaisesti ryhmässä 10 eli Vinttikoirat. Näyttelyitä järjestetään melkein joka viikonloppu. Joskus saattaa parikin näyttelyä eri paikkakunnilla osua samalle viikonlopulle. Koska italiaano on Suomessa suhteellisen vähälukuinen rotu, näkee niitä yleensä yksittäisessä näyttelyssä alle kymmenen kappaletta, suuremmissa kansainvälisissä näyttelyissä enemmän, Messukeskuksessa on nähty jopa yli 30 italiaanoa. Mikäli olet hankkimassa pentua ja haluat nähdä paljon italianvinttikoiria näyttelyssä, kannattaneekin suunnata joko johonkin suurempaan kansainväliseen näyttelyyn tai yhdistyksemme epäviralliseen näyttelyyn, kesäiseen Club Show’hun josta tiedotetaan Kiitäjät-lehdessä ja tämän nettisivuston tiedotteissa.

Säännöt

Koiranäyttelyssä italiaanot kilpailevat ensin oman rotunsa sisällä ja rodun parhaaksi valittu koira pääsee sitten kilpailemaan ryhmäkilpailuihin muita vinttikoiria vastaan. Koirat on jo ilmoittautumisvaiheessa jaettu ikäluokittain sekä sukupuolen mukaan, lisäksi muotovalioille (valioluokka) ja rata- tai maastovalioille (käyttöluokka) on omat luokkansa. Kukin koira arvostellaan ensin yksinään siten, että tuomari antaa koirasta kirjallisen arvostelun jossa kuvailee koiran hyviä ja huonoja puolia ja sitten antaa koiralle laatupalkinnon (joko erinomainen ERI, erittäin hyvä EH, hyvä H tai tyydyttävä T, tai hylätty HYL, nämä vastaavat vanhojen näyttelysääntöjen palkintoja 1-3 ja 0. Lisäksi koira, jota ei voi syystä tai toisesta arvostella, esimerkiksi se ei suostu ollenkaan liikkumaan voi saada arvosanan Ei voida arvostella, EVA). Parhaalla, eli erinomaisella sekä toiseksi parhaalle, eli erittäin hyvällä arvosanalla palkitut koirat jatkavat kilpailemaan luokkansa parhaan arvosta. Erinomaisella palkituista luokkavoittajista sitten valitaan paras uros ja paras narttu, jotka kilpailevat vielä keskenään rotunsa parhaan koiran arvosta. Ennen parhaan uroksen ja nartun valintaa jaetaan vielä niiden luokkavoittajien jotka eivät vielä ole muotovalioita kesken sertifikaatti ja kansainvälisessä näyttelyssä kaikkien luokkavoittajien kesken CACIB.

Italiaanon esittäminen

Italiaano on whippetin ohella ainoa vinttikoirarotu, joka esitetään näyttelyissä pöydällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että arvostelun alussa tuomari tutkii ja tunnustelee koiran pöydällä. Tätä varten koiran pitäisi olla ennen näyttelyyn menoa tottunut siihen, että vieras ihminen tutkii sitä ja katsoo sen hampaita. Pöytätarkastuksen jälkeen italiaano nostetaan pöydältä alas ja tuomari katsoo miten se liikkuu. Tuomari haluaa nähdä koiran liikkeet sekä edestä ja takaa että sivulta arvioidakseen liikkuuko se rodunomaisesti ja terveesti. Tavallisesti liikkeet esitetään viemällä koiraa ensin tuomarista poispäin ja takaisin etu- ja takaliikkeiden näyttämiseksi ja sitten ympyränmuotoinen kierros, jotta sivuliikkeet näkyisivät. Tuomari kuitenkin kertoo kehässä miten juuri hän haluaa liikkeet esitettävän. Liikkeitä esitettäessä koiran pitäisi ravata (ei laukata tai kävellä) hihnassa tempomatta tai hyppimättä, sillä esimerkiksi hihnasta vetäminen saa koiran liikkeet näyttämään erilaiselta – yleensä huonommilta – kuin normaalisti. Useimmiten italiaanon raviliikkeiden näyttämiseen riittää esittäjältä reipas kävelyvauhti. Lopuksi koira asetetaan yleensä vielä kirjallisen arvostelun kirjoittamista varten seisomaan niin että tuomari näkee sen hyvin sivulta päin, useimmiten maahan arvostelupöydän eteen.

Valioituminen

Jotta italianvinttikoirasta tulisi Suomen muotovalio (FIN MVA, englanniksi FIN CH), täytyy suomalaisen italiaanon saada kolme sertifikaattia (sertiä) näyttelyistä, joista vähintään yksi tulee saada koiran ollessa yli 2-vuotias. Ulkomaalainen italiaano, joka on jo kotimaansa valio, tulee Suomen muotovalioksi yhdellä sertifikaatilla. Kansainväliseen valionarvoon (KANS MVA, englanniksi INT CH) koiran pitää saada neljä kansainvälistä sertifikaattia eli CACIBia kolmesta maasta, joista vähintään yhden tulee tulla koiran kotimaasta tai rodun kotimaasta. Jotta kansainvälisen muotovalion arvo vahvistettaisiin, ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä tulee olla yksi vuosi ja yksi päivä.

Näyttelysanaston lyhenteet

PEK Pentuluokka
ROP-pentu Rodun paras pentu
VSP-pentu Vastakkaisen sukupuolen paras pentu
JUN Junioriluokka
JUK Junioriluokan kilpailuluoka
NUO Nuortenluokka
NUK Nuortenluokan kilpailuluokka
AVO Avoin luokka
AVK Avoimen luokan kilpailuluokka
KÄY Käyttöluokka
KÄK Käyttöluokan kilpailuluokka
VAL Valioluokka
VAK Valioluokan kilpailuluokka
VET Veteraaniluokka
VEK Veteraaniluokan kilpailuluokka
KAS Kasvattajaluokka
ERI Erinomainen, laatuarvostelun tulos
EH Erittäin hyvä, laatuarvostelun tulos
H Hyvä, laatuarvostelun tulos
T Tyydyttävä, laatuarvostelun tulos
HYL Hylätty, laatuarvostelun tulos
EVA Ei voida arvostella, laatuarvostelun tulos
KP Kunniapalkinto
SERT Sertifikaatti
VASERT Varasertifikaatti
CACIB Kansainvälinen sertifikaatti
VACA Vara-Cacib
PN Paras narttu
PU Paras uros
ROP Rodun paras
VSP Vastakkaisen sukupuolen paras
ROP-VET Rodun paras veteraani
VSP-VET Vastakkaisen sukupuolen paras veteraani
ROP-KAS Rodun paras kasvattajaryhmä
RYP Ryhmän paras
BIS Näyttelyn paras koira
BIS-VET Näyttelyn paras veteraani
BIS-KAS Näyttelyn paras kasvattajaryhmä

Agility

Agility on koirien estekisa, vauhdikas laji, jonka päämääränä on ohjata koira esteradan läpi virheettömästi ja tietyssä aikarajassa. Ohjaaja ei saa koskea koiraan eikä esteisiin. Agility (tarkoittaa notkeutta ja joustavuutta) on saanut alkunsa Englannista vuonna 1977, jossa hevosten esteradasta muokattiin koirille sopiva versio. Suomeen agility rantautui vuonna 1986, ja kolme vuotta myöhemmin 1989 siitä tuli virallinen kilpailulaji. Harrastajien määrä on jatkuvassa nousussa.

Yleistä

Agilityradalla olevia esteitä ovat esimerkiksi aita, muuri, pujottelukepit, avotunneli eli putki, umpitunneli eli pussi, rengas, puomi, A-este, keinulauta, pöytä, pituushyppyeste, sekä harvemmin käytetty vesieste. Koirat jaetaan säkäkorkeuden mukaan mini-, midi- ja maxiluokkiin siten, että alle 35 cm kuuluvat mineihin, 35-43 cm mideihin ja yli 43 cm korkeat maxiluokkaan. Estekorkeudet vaihtelevat luokan mukaan. Agilityssä kilpaillaan kolmessa eri tasoluokassa. Kilpailut aloitetaan I-luokasta, ja kun koira saavuttaa tarpeeksi hyviä tuloksia ja sijoituksia, se nousee II-luokkaan, ja siitä sitten vastaavasti III-luokkaan. Kolmosluokassa on koiran mahdollista saavuttaa agilityvalion arvo. Kilpailemisen voi aloittaa, kun koira on täyttänyt 18 kuukautta.

Miksi Agility, ja miten?

Agility on parhaimmillaan koiran ja ohjaajan saumatonta yhteistyötä. Harjoittelu parantaa kontaktia ja kasvattaa yhteisymmärrystä. Koira saa käyttää lajissa sekä älyään että fysiikkaansa. Italianvinttikoira sopii lajiin mainiosti notkean rakenteensa ja nopeutensa puolesta. Ohjaajalla onkin täysi työ pysyä koiransa vauhdissa! Agilityesteiden harjoittelun voi aloittaa jo aivan nuoren koiran kanssa, mutta hyppyesteiden kanssa täytyy olla varovainen noin vuoden ikään saakka, jolloin koira on fyysisesti riittävän kehittynyt kestämään hyppyjen aiheuttamaa rasitusta. Agilitykurssille mentäessä olisi perustottelevaisuuden hyvä olla hanskassa. Jos olet kiinnostunut aloittamaan tämän vauhdikkaan ja haastavan harrastuksen, ota yhteyttä asuinpaikkasi lähellä toimivaan agilityseuraan ja kysele lisää.

Jaa netissä:
  • Print
  • Digg
  • Facebook
  • Twitter
  • Google Bookmarks
  • Live